Ja yhtäkkiä se onkin ohitse. Huomenna keskiviikkona onkin jo viimeinen päivä!
Viime viikolta jäi kirjoittelematta torstaista ja perjantaista, joten aloitetaanpa niistä.
Torstaina sain taas hoidettavakseni tilauksen! Kuuden hengen porukka vietti muistotilaisuutta. Tässä pari kuvaa piisistä kun olen siellä ollut tämä tilauksen kohdalla huseeraamassa:
Lohiin otin värin pannulla jonka jälkeen ne menivät uuniin kypsentymään loppuun. Jos menee yksi tai kaksi lohiannosta kerralla, yleensä ne vain paistetaan pannulla. Tai kuten maanantaina opin, joku laittaa ne silloinkin uuniin. Tapoja on monia, joten meikäläisen kokkaaminen tuolla onkin varmaan aika sillisalaattia kun olen oppinut yhden tavan sieltä, toisen täältä.
Heille tuli alkuruoaksi kantarellikeitto:
Kuvissa ei koskaan ole kaikkia lautasia, sillä tarjoilija kerkeää aina viedä osan :D
Pääruoaksi he ottivat lohta:
Jälleen kolme lautasta on jo kerennyt kadota. Tällä kertaa laitoin annokset kaikki noille sinisille lautasille.
Jälkkäriksi ottivat suositut lakka creme bruleet:
Ja siinäpä se tilaus. Ei mitään epäselvyyksiä, eikä mitään ongelmia. Yksin hoidin alusta loppuun koko menun :)
Se yhteispeli tarjoilijoiden kanssa tuossa hommassa on vain jotain niin huippua.
Muusta minulla ei olekkaan siltä päivältä kuvia, hmm. Mutta yleensä pyörin sitä alkuruoka-jälkiruoka-tiski-pääruoka -akselia.
Perjantaina keittiössä oli jännittynyt tunnelma, sillä oli 50 (!!) hengen tilaus. Heille oli tottakai alkuruoaksi briossia ja mätiä, eli sellaiset annokset missä on miljoona eri komponenttia. Näitä tosin alettiin kasaamaan vasta vähän ennen kuin minulla jo päivä päättyi, mutta kerkesin vähän auttaa kasailussa:
Siinä oli hyvin tasot käytössä :D En siis nähnyt sitä miten heillä (kokeilla) meni pääruokien nostot, vaikka se olisi ollut kyllä tosi mielenkiintoista nähdä. En vain voinut jäädä kun piti rientää toisen lapsen joulujuhlaan.
Tuona päivänä tein ainakin parit juusto- ja leikkelelautasetkin:
Tein tuona päivänä myös isolle lankulle molemmat. Siis kun joskus asiakkaat haluavat yhdelle isolle lankulle molempien lautasten sisällöt.
Perjantaina erittäin mielelläni paukkasin ovista ulos klo 16:10 sillä se oli meikäläisen 8. työpäivä putkeen ja minulla oli edessä ensimmäinen kokonainen vapaa viikonloppu sitten marraskuun puolen välin. Olisi voinut kuvitella että perjantain ja lauantain välisenä yönä nukun kun tukki. Ehei. Kokkasin koko hiton yön unissani ja nukuin levottomasti ja huonosti. Joten se siitä.
Välillä en edes tajunnut sitä että olen ollut melkoisen monta päivää putkeen töissä. Välillä muistin ja ajattelin, että täytyypä tutkailla jaksamista. Voin nyt ilmoittaa tutkimustulokseni kaikelle kansalle: oloni ei ollut missään vaiheessa erilainen. En huomannut eroa siihen että olenko tosiaan ollut sen viikon putkeen töissä vai olenko ollut vapaalla ja tullut sitten sen jälkeen töihin. Ihmiset tietysti ovat erilaisia ja toiset eivät jaksa. Jos minä jossain mainostin olevani kahdeksatta päivää putkeen töissä, se oli enemmänkin sellainen "eikä tunnu missään!" kuin että olisin marissut miten kamalaa on. Olen sellainen ihminen, että saattaisin tehdä töitä putkeen ties miten monta päivää (jopa viikkoa) huomaamattani tai kaipaamatta vapaata. Vaikka viikonloppuna minulla oli useampikin kiva juttu tiedossa (pikkujoulut, vieraita tuli kylään) niin samalla minusta oli myös outoa olla olematta töissä. Siis olla kotona. Toisaalta varmaan tykkään juuri siitä vapaudesta, ettei minun tarvitse miettiä kuin sitä työntekoa. Keittiötyöskentely on muutenkin ollut koulun alusta asti minulle sellaista, että siinä kyllä unohtuu että mitään lapsia onkaan, esimerkiksi. Ja saa tietysti unohtuakin, koska heistä huolehtii paras mahdollinen henkilö kotona. No mutta nyt on taas jatkossa viikonloput vapaat ja siitä kiittää mieskin, kun nähdään muutenkin kuin vilaukselta :D
Maanantaina oli ehkä hiljaisin päivä koko minun tuolla olon historiassa. Tilaus silloin tällöin. pari s-card broisku-vuohenjuustosalaattia meni esim:
Ainiin! joulupöytävastaava pyysi minua auttamaan häntä pöydän kuntoon laittamisessa ja minähän painelin sinne innoissani. Joutessani napsin pari kuvaakin:
Maanantaina yhteen pöytään meni kaksi ruiskuhaa, lohi ja grillipihvi. Toinen ruiskuha meinasi unohtua kyydistä mutta saatiin ajallaan mukaan, onneksi. Tässä ensimmäinen ruiskuha jo lepäilee lämpölampun alla odottelemassa lähtöä:
Ja tässä melkein muiden matkasta myöhästynyt toveri:
Meni myös pari jälkkäriä nimeltä suklaata ja mokkaa:
Näitä katsoessa vähän huvittaa. Tiramisuvaahtokasat ovat rumat ja kvenellit ovat ehkä vähän sinnepäin. Noh...
Ja koska oli hiljaista, niin kaikessa rauhassa tottakai söin yhdessä vaiheessa:
Jaaaa saatoin tehdä itselleni vähän jälkkäriäkin:
Tässä vielä muuten se yhdistetty juusto- ja leikkelautanen jota tein viime viikollakin. Nämäkin ovat sellaiset alkupalat, että muistan ulkoa mitä ja minkä verran tulee mihinkin :)
Noniin. Pitäisi varmaan alkaa miettiä että mitä ruokaa tänne kotiin tekee muulle väelle ennen kuin painelen viimeiseen iltavuorooni. Tavallaan melko haikeeta tämäkin taas! Aina sitä ehtii tykästyä kaikkiin ihmisiin työpaikalla ja sitten pitääkin jo jatkaa eteenpäin. Mutta minkäs teet. Palataan asiaan keskiviikkona tai torstaina!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti