Kohta sataa

Otsikko ei liity mihinkään, paitsi siihen että on nimittäin tällä hetkellä maailman paras biisi se. Videokin on ihan kiva. Olen katsonut sen... muutamasti.

Tällä viikolla suoritettiin hygieniapassi takataskuun, opiskeltiin niitä näitä ja kävästiin opetuskeittiöön tutustumassa. Keittiökledjut oli päällä ja kyllä oli ammattilaisen näköistä porukkaa tupa täysi, sanokaa minun sanoneen. Ja niin, syötiin rusina! En muuten tykkää niistä, että kiitos vaan. (en tykkää monesta muustakaan ruoasta ja ruoka-aineesta, saatatte tulla sen oppimaan tässä opiskelun aikana. Mutta haastan mielelläni itseni)

Tällä viikolla soittelin myös työssäoppimispaikkaa ja sehän lohkesi tästä omilta kyliltä, niin pääsee sitten pyörällä kevään aamuauringossa sotkemaan paikalle. Onkin ollut vähän miettimistä, että mitenkäs tässä pitää samaa kuntoilutahtia yllä kuin ennen koulua, kun en pääse lenkille tai salille ennen kun mies herää ja lähtee, sillä nykyään minä herään ennen häntä ja painun kiireenvilkkaa bussiin. Töiden jälkeen taas mies tahtoo lähteä kuntoilemaan, joten meikä jää kotiin tietenkin passiin. Vaikea se on tapojaan muuttaa, mutta aamulenkit täytyy ensitöikseen muuttaa iltalenkeiksi, näin se on nähtävä. Salille en kyllä mene kuuntelemaan ja katselemaan niitä tämän kylän tosibodareita ilta-aikaan, joten tässä ei auta muu kuin käydä naistenvuorolla tai heti aamutuimaan silloin kun on itseopiskelupäivä. Tällä viikolla itseasiassa kävinkin keskiviikkona aamupäivällä kun meillä oli lapsenvahti.

Tein viikko sitten mansikkabritan, kun hyvän ystäväni piti tulla meille kylään. No ei tullut kun alkoi se lasten sairastelu! Sen sijaan appiukko käväisi rassaamassa motskaria autotallissa joten hän sai iltakahvin nisuksi sitä.

Kas tässä kuva:

Koska meillä oli lasten sairastelun takia tällä viikolla meillä yöpyvä lapsenvahti, käytiin miehen kanssa ulkona syömässä. Käydään aina Amarillossa (koska tykätään siitä), mutta nyt päätettiin mennä Rossoon. Jos en väärin muista, niin ollaan viimeksi kolme vuotta sitten käyty ja sekin oli Haminan vastaava. Nyt käytiin Kouvolassa ja kylläpä jo sisustus oli äärettömän kiva! Olen viimeksi käynyt Kouvolan Rossossa kun se vielä oli Sokoksen yläkerrassa ja se sisustus oli kyllä hirveä. Jotenkin tunkkainen ja tosi vanhanaikainen. Mutta nytpä kun Rosso majailee Coffee Housen entisissä tiloissa, niin avot! Sisustus on tosi kivan nykyaikainen, mutta silti henkii Italiaa. Salaattipöytäkin oli muuttunut italialaiseksi sitten viime käyntini. Hyvä niin, koska porkkanaraastetta saa ABC:ltäkin.

Henkilökohtaisesti tuo lokaatio yleensäkin on vain plussaa. Valittiin tarkoituksella paikka ikkunan vierestä, että voidaan vilkuilla pihalle ja tulisi sellainen tunne että ollaan isommassakin kaupungissa jossa istutaan tunnelmallisessa ravintolassa kun ihmiset vilisevät ikkunan ohi. Noh, todellisuushan oli kuitenkin sitä että reilun tunnin aikana ohi meni ehkä kymmenen ihmistä ja yli puolet katsoivat ikkunasta sisään. Ja ohimenevä liikennekin oli busseja jotka lähtivät asemalta.. Mutta tunnelma oli kohdallaan silti.

Meikäläinen veti tuttuun tapaan vuohenjuustoa (koska se on <3) ja mies pizzaa. Jälkkäriksi vetäisin valkosuklaa-pannacotan ja oli kuulkaas molemmat oikein hyviä. Pizzakin hävisi vastapuolen lautaselta. Erityistä kiitosta ansaitsi paholaisenhillo, joka oli miljoona kertaa parempaa kuin vaikka ABC:lla. Toinen erityistä kiitosta ansainnut oli parmesaani-perunagratiini joka on kuvassa piilossa broilerin alla. Ah! Syödessä palasi mieleen se, kun kouluttaja sanoi etteivät suomalaiset annan palautetta jos ruoka on hyvää. Siispä siitä viisastuneena annoin tarjoilijalle palautetta molemmista ruoista! Ajattelin asiaa omalle kohdallekin, että olisihan se kokkina kiva kuulla että ruoka on ollut erityisen hyvää.

Arki-iltana syömässä käyminen oli siksikin nappivalinta, ettei ravintolassa ollut ruuhkaa. Minä en pidä suurista väkijoukoista tai muutenkaan jos joku paikka on tupaten täynnä ja olkapäät suunnilleen kolkkaa yhteen. Jos naapuripöydän juttujen kuulemiselta ei voi välttyä, niin se kyllä latistaa tunnelmaa.

Jostain syystä löysimme ruoan jälkeen itsemme Filmtownista mättämässä karkkia paperipussiin. Mies antoi minulle kauhan ja alkoi räplätä itse puhelinta. Kun täräytin pussin vaa'alle, hänen ilmeestään oli pääteltävissä miten hän kiitti mielessään itseään että oli antanut minun valvomatta mättää tavaraa pussiin. Sanottakoon sen verran, että pussi maksoi kaksinumeroisen summan ja se ensimmäinen numero ei ollut 1.

Tämä viikko oli aika spesiaali senkin puolesta, että kun meillä kerran oli lapsenvahti kotona, minun ei tarvinnut tukka putkella juosta bussiin ja kotiin tekemään ruokaa ja lämmittämään taloa että muun perheen on mukava tulla kotiin, vaan saatoin kaartaa aseman sijasta Manskille. Kiireetön oma aika on minulle vielä todella vierasta, mutta aion oppia nauttimaan siitä aina kun tilaisuus tulee!

Pläräsin tuossa puhelinta ja kyhäsin sieltä löytyneistä kakkukuvista pienen kollaasin. Tässä on useita joiden ulkonäkö on sinnepäin, mutta näin jälkeenpäin todellakin tietäisin mitä tekisin toisin. Tottakai. Erityinen lempparini on tuo vasemman yläreunan kahden suklaan hyydykekakku, joka oli täydellinen. Alkuperäinen ohje oli kolmen suklaan, mutta tumma suklaa on inhokkilistallani, joten jätin sen surutta pois. Sen vieressä on ensimmäinen ikinä tekemäni voileipäkakku. Täytteenä broileri. Tein sen viime kesänä kun juhlittiin samaan aikaan ostamaamme taloa sekä 2-vuotiasta poikaamme. Kakku hävisi jo ensimmäisen kattauksen aikana.... Vasemmalla keskirivissä on gluteeniton appelsiinin makuinen hyydykekakku, sillä samaisissa juhlissa oli yksi gluteeniton vieras. Sitten on karkkiyllärikakku jonka makua en muista ja jossa on epäsuhtaiset välit, mansikkabrita sekä minttusuklaahyydykekakku jonka röpöläiset reunat suututtavat minua. Miksen viimeistellyt niitä?!?!?!

Näkemiin.

Jättäkää hei kommenttia luokkalaiset. Tai sukulaiset jos ei kukaan muu lue :D Kuka siellä seurailee? Liittykää lukijoiksi tuosta oikealta ->

Kotitehtävä

Liedet

Käyttötarkoitus: Ruoan kypsentäminen tasolla kattilan, padan tai pannun pohjaa kuumentamalla

Toimintaperiaate: Sähköliedessä sähkö lämmittää liedestä riippuen joko valurautalevyn (perinteinen liesi), keraamisen levyn alla olevat sähkövastukset (keraaminen liesi), induktiolevyn alla olevat työkelat (induktioliesi) tai näistä poiketen kaasuliesi toimii kaasulla = liedellä on kaasupolttimot joiden ympärillä on telineet kattiloille ja pannuille.

Käyttö: Liesillä voidaan kypsentää ruokaa kattiloissa sekä pannuissa.

Puhdistus: Kaikki pinnat ja välit putsataan, myös se juttujonkanimeäenmuista vedetään sieltä levyjen alta ja putsataan. Jokainen liesityyppi vaatii erilaiset aineet sekä erilaiset puhdistusvälineet.

Turvallinen käyttö: Kuumuus on huomioitava, joten liedelle eikä sen läheisyyteen jätetä mitään sulavaa materiaalia. Suojaavat vaatteet jos kuuma vesi tai öljy/rasva räiskyy.

Muuta huomioitavaa: Induktioliesi sammuu itsestään jos sen päällä ei ole astiaa.

Uunit

Käyttötarkoitus: Kypsentää ruoka suljetussa tilassa joka lämmitetään haluttuun lämpötilaan.

Toimintaperiaate: Uuniin saadaan lämpö keinotekoisesti sähköllä, joka lämmittää uunissa olevat vastukset ja sitä kautta koko uunin ja ruoka alkaa kypsyä. Poislukien tästä mikroaaltouuni, jossa nimensä mukaisesti mikroaallot lämmittävät ruoan.

Käyttö: Uunissa ruokaa valmistetaan korkeaa lämpötilaa kestävissä astioissa

Turvallinen käyttö: Kuumia astioita käsiteltäessä on pidettävä suojakäsineitä ja on varottava koskemasta paljaalla iholla uunin sisäosiin.

Muuta huomioitavaa:

Keittopadat

Käyttötarkoitus: Keittojen, patojen ja puurojen suuren määrän valmistus.

Toimintaperiaate: Padassa valmistetaan edm ruokia sähkön avulla.

Käyttö: Katso ylemmät vastaukset.

Puhdistus: Puhdistus sisältä sekä ulkoa.

Turvallinen käyttö: Kauhat ym. välineet oltava tarpeeksi pitkiä jottei tarvitse olla käsi padassa. Kaadettaessa valmista ruokaa pois padasta on oltava tarkkana.

Muuta huomioitavaa:

Yleiskoneet

Käyttötarkoitus: Erilaisten taikinoiden ja vatkattavien nesteiden suurenkin määrän valmistus ja sekoitus niin että kokin kädet jäävät vapaaksi.

Toimintaperiaate: Kuin sähkövatkain, mutta isompi ja tehokkaampi, ”vahvempi”.

Käyttö: Erilaiset taikinat kuten pulla- tai sämpylätaikinat, kermavaahto.

Puhdistus: Vatkainosa irroitetaan ja pestään koneessa, muuten kone putsataan pyyhkien.

Turvallinen käyttö: Astiaan ei laiteta käsiä kun kone on käynnissä, eikä tiputella vierasesineitä.

Muuta huomioitavaa:

Astianpesukoneet

Käyttötarkoitus: Konepesun kestävien astioiden ja välineiden pesu koneellisesti.

Toimintaperiaate: Pesee astiat ja välineet puhtaaksi paineella tulevan veden ja pesuaineen avulla.

Käyttö: Astiat ladotaan pesukoriin ja kupu vedetään alas ja laitetaan kone käyntiin. (en tiedä mihin ja milloin pesuaine laitetaan?!)

Puhdistus: Suodattimet puhdistetaan päivittäin ja kone muualtakin ainakin jos on tarvetta.

Turvallinen käyttö: Kone pesee todella kuumalla vedellä, joten sitä on varottava.

Muuta huomioitavaa:

Vihannesleikkurit

Käyttötarkoitus: Ruoka-aineiden esikäsittely nopeasti

Toimintaperiaate: Leikkurissa on vaihdettavat terät, joista jokaisella saa erilaista jälkeä aikaan.

Käyttö: Vihannesten paloittelu

Puhdistus: Terät pestään irrallaan koneesta

Turvallinen käyttö: Käytetään sitten kun kenenkään sormet eivät ole lähelläkään konetta ja katsotaan ettei vierasesineitä joudu koneeseen.

Muuta huomioitavaa:

Lämpösäilytys

Käyttötarkoitus: Pitää valmiin ruoan yli +60 asteisena siihen asti kunnes se tarjoillaan.

Toimintaperiaate: Lämpöhauteessa vesi pitää astian ja astiassa olevan ruoan läpimänä. Lisäksi on olemassa esimerkiksi lämpölamppuja ja -levyjä.

Käyttö: Ravintoloissa levyllä tai lampun alla kun odottavat pääsyä pöytiin tai buffeteissa tms seisovissa pöydissä vesihauteessa.

Puhdistus: Pesu ja pyyhintä.

Turvallinen käyttö: Vesihauteessa varottava kuumaa vettä ja lämpölevyssä varottava koskemasta tai laskemasta jotain sulavaa siihen.

Muuta huomioitavaa:

Kylmäsäilytys

Käyttötarkoitus: Kylmäsäilytystä vaativien raaka-aineiden ja valmiiden ruokien säilytys jotta pysyvät käyttökelpoisina ja mikrobit mahdollisimman vähäisinä.

Toimintaperiaate: Katkeamaton kylmäketju. Kylmäsäilytystä vaativa tuote pysyy kylmänä alkupäästä ravintolaan tms asti ja pysyy täten käyttökelpoisena.

Käyttö: Jääkaapit, kylmiöt, pakastimet.

Puhdistus: Pidetään siisteyttä yllä päivittäin ja siivotaan sotkut heti.

Turvallinen käyttö: Pidetään lämpötiloja silmällä, lattialla ei säilytetä mitään.

Muuta huomioitavaa:

Jäähdytys

Käyttötarkoitus: Valmiin ruoan jäähdytys mahdollisimman nopeasti että saadaan se jääkaappiin eikä mikrobit ja bakteerit turhia juhli.

Toimintaperiaate:

Käyttö: Ruokien jäähdytys.

Puhdistus: Sama kuin kylmäsäilytyksessä.

Turvallinen käyttö:

Muuta huomioitavaa:

EDIT. Unohdin mainita lähteet. Eri liesien toimintaperiaatteet selvitin Wikipedian avustuksella, muuten kaikki ovat omin sanoin omasta päästäni, joten oikeudesta ei ole takeita.

Viikko 2

Toinen viikko opiskelua on nyt taputeltu.

Viikko oli lyhyt, sillä kaksi päivää siitä oli itsenäistä opiskelua. Eli kipeiden lasten hoitoa. Eipä kauheasti yllättänyt, että kun lapset viiden vuoden kotona olon jälkeen menevät päiväkotiin, nappaavat ne sieltä mukaansa kaikki pöpöt mitä on tarjolla. Tosin oikeasti kipeä on ollut vain nuorempi valuen tavaraa molemmista päistä pienellä lämmöllä höystettynä ja vanhemmalla on vuotanut vain nenä, sekin niukasti onneksi.

Torstaina meillä oli työturvallisuus- ja alkusammutuskoulutus. Työturvallisuusasiat olivat tavallaan tuttua, mutta tavallaan uutta. Alkusammutusasioita on varmaan käyty läpi yhdessä sun toisessa paikassa sillä niissä ei oikeasti uutta tietoa tullut, mutta toki kertaus oli vain hyvä juttu. Vähän meinasi kyllä meikäläistä vakavaksi vetää ne puheet ja esimerkit savun hengittämisen vaarallisuudesta ja yleisestikin tulesta isäntänä. Ikinä en halua olla siinä tilanteessa että herään yöllä palovaroittimen ääneen, ellei se sitten huuda vaan patterin loppumista.

Heti maanantaina muuten opettaja laittoi meidät tekemään parityönä esitelmiä, hurraa! Olen rakastanut tehdä ja esittää esitelmiä jo vuodesta 1996. Not.
Meidän ryhmä sai aiheekseen kasvikset ja voi pojat kuulkaa olikin aika laaja aihe se. Opettaja sanoi, että sellainen 20 minuuttia olisi sopiva maksimipituus esitykselle. Ok.
Perjantaina kun esitelmät esitettiin, meidän oma kesti yli tunnin. Hups. Mutta oli kuulemma hyvä!

Torstain ja perjantain ajan lasten isä oli lasten kanssa kotona ja sanoi tuossa aiemmin, että ei ymmärrä miten olen jaksanut viisi vuotta olla kotona lasten kanssa aamusta iltaan, hänelle kun tuo kaksikin päivää tuntui liialta, varsinkin kun oli pikku lisämauste nimeltä ripuli antamassa vähän jännitystä hommaan. Hoho. Ei kaikista siihen olekaan.

Kapteenin lokikirja, lauantai 14. tammikuuta armon vuonna 2017

Morjens.

Olen pitänyt koulunpenkkiä paikallaan viimeksi 2011 kun työttömänä kaipasin jotain puuhaa ja lähdin iltalukioon. Ennen sitä näppäimistö sauhuten opiskelin itseni datanomiksi valmistuen 2008. Sen jälkeen olen ollut huvipuistolaitekuljettaja, koulunkäyntiavustaja, siivooja, työpajatyöntekijä, kirjastovirkailija sekä aina hetkittäin työtön ja tietysti se iltalukio-opiskelija. Näiden jälkeen olen tehnyt pisimmän työrupeamani, nimittäin viisi vuotta ja vähän päälle kotiäitinä. Sanokaapa muuta! Jos ei siinä ajassa ala seinät kaatumaan päälle niin ei sitten missään. Kun tämä seinien kaatuminen rekisteröityi tajuntaani, aloin plärätä ahkerasti mol.fi-sivun avoimia työpaikkoja. Hain, hain, hain ja hain. Sinne sun tänne, minne vaan mihin koulutus riittäisi tai sitä ei erityisesti tarvittaisi. Kirjoitinpa pari avointa hakemustakin. Olisin yhtä hyvin voinut antaa kaikki työhakemukseni lapsille piirustuspapereiksi, sillä kymmenestä hakemuksesta vain yksi poiki kutsun haastatteluun ja yhteen pääsin suhteilla. Tulos: ei töitä.

Olin elänyt osittaisessa "kyllähän jostain nyt töitä saa" -utopiassa ja kun minut sieltä maan pinnalle revittiin, konkretisoitui ajatus uudelleenkouluttautumisesta. Eikun pläräämään lähellä olevaa koulutustarjontaa ja hakemusta menemään!

Nyt olen viikon verran ollut vain muutaman tunnin päivästä äiti ja sitäkin enemmän minä ja ai että se onkin mukavaa, boys and girls. Ensimmäinen viikko on mennyt lähinnä opetellessa ja tutustuessa, mutta kyllähän se opiskelu siellä jo siintää, kun maanantaina tarvitaan kirjaa ensimmäistä kertaa.

Ensimmäisenä päivänä istuessani vieraassa koulussa, vieraassa luokassa vieraiden ihmisten kanssa tunnistin tuntevani osittain niitä samoja tunteita joita tunsin elokuussa 2005 aloittaessani ammattikoulun. Jännitystä, intoa, jopa ehkä pelkoakin. Näin aikuisiällä tosin tuntuu, että tutustuminen on ehkä helpompaa. Tai sitten olen vain aikuistunut ;) Meillä tuntuu olevan melkoisen rento, monista eri lähtökohdista opiskelemaan tulleista koostuva porukka ja se on jees. Kenties tässäkin luokassa istuu joku (jotkut) jonka kanssa natsaa niin, että ollaan vielä vuosienkin päästä kavereita. Terveisiä vaan sille eräälle jonka viereen istuin eräällä ammattikoulun tunnilla parityötä varten vuonna 2005, aavistamatta että hän on minulle match made in heaven ja josta saan elinikäisen ystävän.

Ainiin, meikästä on siis tulossa kokki.