Heinäkuun viimeinen viikko

Tällä viikolla makasiinikahvilassa on esillä Kukkalinjan näyttely. Toki tämä tieto nyt tulee hieman myöhään kun viikko alkaa olla ohitse, mutta kuitenkin.

 Siinäpä pari kuvaa, loput teoksista pitää tulla itse katsomaan ;)

Tällä viikolla yhtenä päivänä tosiaan tein ensin vuoron kahvilalla ja sitten painelin vielä keittiöön tarjoilemaan kesälukiolaisille ja yhdelle pienryhmälle iltapalan, heitä siis oli n. 30 hlöä. Piece of cake koska välillä ruokittavia on ollut yli sata ja yksinhän siellä illalla ollaan.

Olisin ottanut paremman kuvan jos olisin kerennyt, mutta porukkaa alkoi juuri samalla sekunnilla lappaamaan sisään kun nostin kameran kuvausasentoon ja napsaisin sitten vaan nopsasti jonkun. Tuolloin iltapalalla oli rinkeleitä, niiden päälle salaattia, tomaattia, kurkkua, paprikaa ja juustoa sekä sitten oli vielä turkkilaista jogurttia.

Tällä viikolla olen myös päässyt leipomishommiin keittiöön. Laitoin heti aamutuimaan hihat heilumaan ja jauhot pöllyämään (gluteeniton jauhoseos on oikeasti aika pöllyävää sorttia) ja tein kahvilaan päivän leivokseksi taas gluteenittoman britan, sillä se on kestosuosikki ja se ei kauaa vitriinissä seiso, varsinkaan gluteenittomana. Tuoreita marjoja ei tällä kertaa ollut, joten tein hedelmäbritan. Tarkalleen ottaen appelsiini-persikkabritan. Koristelu aiheutti harmaita hiuksia. päädyin kiiwiin ja nektariiniin sillä niitä oli tuoreena. Vaikea on senkin puolesta miettiä koristelua, että jokaiseen palaan pitäisi olla sitä koristetta, sillä meillä tuolla kahvilassa kakkua leikataan sitä mukaa kun joku sitä haluaa ostaa, ei siis paloitella valmiiksi. No ehkä yksi tai kaksi leikataan valmiiksi, mutta ei muuten.

 Soittelin kahvilalle pari tuntia sen jälkeen kun se oli auennut niin siinä vaiheessa oli britasta jo puolet mennyt, hehe.


Samaisena aamuna sain kunnian koristella jo keittiössä aamulla valmiina olleet suklaiset muffinsit.

Pursotuksessa on vispikermaa ja vadelmatuorejuustoa. Päällä on vadelmia sekä polka-karkkirouhetta.

Oliko tarpeeksi kuvia samoista leivoksista? :D



Sittenpä leipasinkin vielä suolaistakin! Kylmiöstä piti saada tavaraa pois, joten meikäläinen pyöräytti kolme kinkkupiirakkaa.

  Yhdestä tuli kinkku-ananas-aura, yhdestä kinkku-ananas ja yhdestä kinkku-tomaatti-mozzarella.

Eivät uunissa käymisen jälkeen olleet enää kovin nättejä kyllä. Ja aurapiirakka heitti mukavasti juustoa uunin pohjallekin, että onnet vaan loppupäiväksi töihin jääneelle kollegalle joka jäi uunia siivoamaan koska minulla loppui työaika juuri silloin ja piti lähteä hakemaan lapsia päiväkodista, hehe.

Toivottavasti silti maistuivat hyvältä!

Ja hei, tällä viikolla myin ensimmäisen kalastuslupani! Hän oli nuori mies Kuopiosta asti ja aikoo viikon verran kalastaa :)

Mutta noniin. Viikonloppukin menee töissä, joten sunnuntaina palaan asiaan taas.

Vaihteleva viikonloppu

Viime viikonloppu se sitten olikin melkoisen vaihteleva! Pysyypä Jutta virkeänä.

Perjantaina olin iltavuorossa ja on se jännä, ettei suomalaiset viitsi kesäkahvilaan tulla jos vettä sataa taivaan täydeltä ja ukkostaa! Kiva tunnelma oli kuulkaas siellä, kynttilät paloi ja kaikkea.
Aamulla kun kollegani oli kahvilan avannut, oli tullut joku älytön asiakasryntäys ja loppupäivästä ei sitten käynyt kun kourallinen ihmisiä. Noh, mikäs siinä sitten. Paitsi että on maailman tylsintä hitsi seisoskella ja istuskella ja pyöriä ympäri kahvilan sisätilaa kun ulkona tulee vettä kaatamalla ja asiakkaita ei ole. Tai no, onneksi minulla oli neljän esiteini-ikäisen tytön porukka seuranani ainakin tunnin verran, kun tulivat sadetta suojaan (ostivat kyllä virvokkeita) ja yhdessä vaiheessa olivat jo uskaltautumassa takaisin pyörien selkään kunnes välähti ja jyrisi tosi kovaa ja tytöt kipittivät takaisin sisätiloihin. No yksi hyvä puoli oli tässäkin asiassa, nimittäin eipä venynyt työvuoro yhtään ylitöiksi. Kaikessa rauhassa sain kaikki loppuhommat tehdä aivan ajallaan ja niin, ei siis mennyt ylitöiksi.

 Aluksi satoi ja paistoi samaan aikaan ja se oli ihan kivaa, mutta sitä kesti vain hetken. Loppuaika oli vain hyvin synkkää ja märkää. Aikani kuluksi siis napsin kuvia. Mitäpä muuten veikkaatte, pitääkö hirveää vai ihan hirveää meteliä tuon viljamakasiinin peltikatto sateella kun siinä ei ole mitään eristettä alla?

NOH lauantainahan sitten minulla pukkasikin keittiövuoroa, kun meidän pihalla järjestettiin tanskandogginäyttely! On muuten todella komean näköisiä eläimiä ne. Varsinkin ne kaikista isoimmat ja ei-niin-sirot yksilöt. Tarjoiltiin heille (kilpailijoille, tuomareille sekä katsojillekin) maailman parasta kanaa taas (meillä on parhaat kokit!), ai että. Itse pääsin osallistumaan tähän ruokatarjoiluun jopa niinkin hurjasti, että vatkasin mansikkakiisselin kaveriksi vaniljavaahtoa ja tein salaattipöytään vihreän salaatin. Muuten sitten tiskasin ja kastelin kenkäni kun lattian pesua innokkaasti toimittanut C (tuttu kouluttajillemme) hulautti takaapäin letkusta vettä suoraan kenkääni. Toivuin tästä dramaattisesta käänteestä kuitenkin nopeasti ja osallistuin lattian pesuun harjalla sekä sitten lastallakin. Yritin emännälle ehdotella että olisin leipassut jotain vaikka ihan pakkaseen odottamaan mutta koska seuraavalle päivälle (eli sunnuntaille) oli jo kaikki tarvittavat kahvilaan olemassa tai tulossa, sinne ei mitään tarvinut. Maanantaisinhan kahvila on kiinni, joten senkään takia ei nähty tätä minun leipomistani tarpeellisena. Höh.

Voila! I has the salad skillz. Jos olette katselleet salaattejani sillä silmällä etten kauheasti niitä koristele, niin juu-u! En koristele, koska minusta ne kaikki tähdiksi leikatut tomaatit tai paprikat ovat hirvittävän vanhanaikaisia eivätkä ole edes nättejä, joten en sellaisiin ole lähtenyt. Eikä kyllä kukaan ole käskenyt sellaisia tehdäkään, onneksi. Itseäni houkuttelee tuollainen freesi ilme, jossa on ehkä vähän koristeena tyyliin rucolaa keskellä tai niin kuin itse nyt laitoin viinisuolaheinää.

Sunnuntaina menin iltavuoroon kahvilaan. Sattuikin olemaan kiva kesäinen sää, joten asiakkaita piisasi! Viikonloppuisin meitä on aina kaksi töissä ja sunnuntaina se tulikin todentotta tarpeeseen. Toasteja sai vääntää kyllä aivan olan takaa, kun välillä niitä ei osta kukaan. Jäätelöäkin sai pistää kuppeihin hyvää tahtia. Tulee hyvä mieli siitä kun näkee että terassilla asiakkaat selvästi nauttivat olostaan auringossa syöden meidän virvokkeita ja herkkuja. Kovasti sateli taas kehujakin leivoksista ja kahvista. Kahvihan siis jauhetaan siinä meillä aina paikan päällä kun tarvitsee. Pavut toimittaa meille Johan&Nyström. Tällä kertaa asiakkaathan sitten liimautuivat terassille ja suunnilleen roikkuivat tuoleissa kun terassia alettiin siivota ja alettiin sulkea paikkaa. No ei, se oli vähän liioittelua. Mutta siis vaikka meitä oli kaksi, niin meni ylitöiksi. No minkäs teet!

Tällä viikolla on taas erittäin työntäytteinen viikko edessä vain kahdella vapaapäivällä varustettuna. Äsken juuri kirjoittelin näyttösuunnitelmankin tuossa valmiiksi ja hyvänen aika siinä menee aina aikaa ihan törkeästi! Vaikka ajattelin että eipäs siihen nyt ole paljoa kirjoitettavaa, niin olihan siihen.

Palataan!


AINIIN! Kun viime tekstissä julistin että riippumaton heinäkuu kestää koko heinäkuun, niin ei se sitten kestänytkään! Olin ehkä ymmärtänyt jotain väärin tai sitten informaatio ei ollut tavoittanut minua, mutta niitä ei enää laiteta. Viime viikko oli viimeinen viikko kun ne olivat siellä roikkumassa kaikkien käytettävissä. Sorge misinformaatiosta!

Riippumaton heinäkuu

Se on nimittäin sellainen juttu, että kahvilatyöntekijänä sitä voi työnkuvaan kuulua kaikenlaista. Esimerkiksi riippumattojen ripustamista ja pois keräämistä:

Tervetuloa lukemaan, nukkumaan tai vaikka hetkeksi muuten vaan loikoilemaan! :)



Olen tällä viikolla ollut ns. aamuvuoroissa kahvilalla, eli olen noutanut tarjottavat keittiöltä, roudannut ne kahvilalle, laittanut siellä paikat kuntoon ja avannut puljun sitten oikeaan aikaan. Kahvilan aamuvuoroon kuuluu riippumattojen ripustus, tarjottavien ja muiden puutelistalla olevien asioiden haku keittiöltä, tiskikoneen kasaus, vessojen ovien avaus, parin sämpylän ja wrapin teko, vitriinituotteiden esillelaitto, terassin järjestely (illalla tuolit ja pöydät aina kasataan pois lukon taakse) ja niin, kukkien kastelu!

Siinäpä esimerkkejä sämpylöistä ja wrapeistä mitä yhtenä aamuna pyöräytin tarjolle. Nuo kalkkuna-cheddar-paprikawrapit olivat hitti ja niitä väänsin kerran uudestaankin!

Vaikka näitä tehdään valmiiksi vitriiniin, niin teemme myös tilauksesta asiakkaalle juuri sellaisilla täytteillä kuin hän haluaa. Tietysti niistä raaka-aineista mitä meiltä löytyy mutta kombo on asiakkaan mahdollista itse valita.

Eilen vitriini näytti tältä:

Näiden lisäksi oli vielä bostonpullaa. Tuo vasemmalla ylhäällä oleva kinuski-kermakakku oli super suosittu! Sitä jäi yksi pala. Ja siitä saatiinkin palautetta että oli parasta kakkua mitä oli ikinä saanut. Toki keskellä oleva appelsiini-vaniljajuustokakku oli suosittu sekin, siitä meni 3/4.

Olen kyllä todella iloinen siitä että minut haluttiin jäämään vielä kesätöihin tuonne. Vaikka tykkään keittiöhommista kovasti, niin tuo kahvilatyö tuo mukavaa vaihtelua ja ei siitäkään ole haittaa että saan samalla suoritettua yhden näytönkin pois alta! Tällä viikolla minulla on taas yksi sellainen päivä, että olen ensin päivän (klo 14 eteenpäin) kahvilalla ja sitten menen iltavuoroon keittiölle eli pääsen sitten vasta klo 22. Tänä viikonloppuna järkätään taas koiranäyttelyä, tällä kertaa tanskandoggi! Silloin touhotan koko päivän keittiöllä.

Nyt vietän neljä vapaata ja palaan sitten perjantaina työmaalle levänneenä ja täynnä tarmoa painamaan hommia koko viikonlopun!

Mut mitens tää meijän jätskitarjonta. Tavalliset jätskikioskit häviää ihan 6-0 jos minulta kysytään!

Kaikki maut eivät edes kerralla mahdu tarjolle, joten jonain toisena päivänä voi olla jotain muuta. Minä itseasiassa eilen vaihdoin tuon minttu-suklaan tuohon banaani-suklaan tilalle :)

Kahden tonnin kahvi

Kuten otsikosta voi päätellä, ei ensimmäinen iltani yksin kahvilalla mennyt ihan putkeen. Kassakone temppuilee välillä, joten löin sinne mm. 2000 euron kahvi- ja jätskiostokset. Kaikki tosin onneksi on korjattavissa, joten sen tein ja illan päätteeksi kassa täsmäsi täysin. Tähän sellainen peukkuhymiö. Tuo ensimmäinen yksinäinen ilta oli sitä myös asiakkaiden puolesta. Hirvittävän hiljaista oli! Yhden pariskunnan kanssa juttelin hetken jos toisenkin esimerkiksi Tom of Finlandista ja Touko Laaksosesta ja miten epäreilua hänenlaistensa elämä silloin aikanaan oli. Pariskunnan nainen oli Lappeenrannasta ja mies täältä meiltä päin, joten hän tiesikin jo paikkoja entuudestaan. Viimeisen 45 minuutin aikana sitten paukkasikin kymmenisen ihmistä ja juuri siihen aikaanhan löin niitä huteja kassaan ja sitten minusta tuntui että kaikki tuijotti ja vihaisena odotti jajajaja. Mutta sain suman purettua ja hoidettua kaikki kahvilan sulkemiseen liittyvät jututkin aivan aikataulussa. Tosin viimeiset asiakkaat päättivät lähteä vasta paria minuuttia ennen sulkemisaikaa, joten suurin osa sulkemisajan jälkeisestä ajasta meni tiskien pesuun.
 
Seuraavana päivänä minulla oli samanmoinen sulkemisvuoro. Se meni aivan nappiin! Kassa ei temppuillut, asiakkaita kävi tasaiseen tahtiin (toki olisi voinut enemmänkin käydä) ja kassa täsmäsi päivän päätteeksi. Jätskipallojen pyörittelykin alkaa jo sujua! Eri teelajien annostelutkin alkaa jäämään mieleen. Meillä siis on neljää eri teelaatua jotka annostellaan itse, esim hibiscus-kukkateetä annostellaan kolme kukkaa, vihreää teetä kaaaauhean iso kukkurallinen jne. Myös veden lämpötilatkin ovat erilaiset eri teelajeissa.

Sitä seuraavana päivänä meillä yöpyikin aaveharrastaja -historioitsija mikälie Mauri Karvonen. Ilmeisesti Anjalan kartanolla sekä Wreden hautausmaalla aika ajoin näyttäytyvä Harmaa Rouva oli hänet meidän tykö tuonut. Tämä rouvahan kuuleman mukaan milloin katselee kartanon ikkunasta, milloin kävelee rappusia, milloin lukee kirjaa, milloin istuu hautausmaan penkillä, milloin on tukka kiinni, milloin auki.. ihan kivoja juttuja joo, mutta meikäläinen ei usko pätkäänkään mihinkään aaveisiin joten en tätäkään rouvaa ole koskaan esimerkiksi kartanon ikkunassa nähnyt vaikka kuinka olen yrittänyt tiirailla.

Eilen ja tänään olin vaihteluksi taas keittiössä. Tänään tein sen mitä olin suunnitellut jo tovin, nimittäin leipasin kahvilaan mansikkabritan! Tein sen suoraan gluteenittomana (sekä tietysti laktoosittomana) vaikka virallisestihan meidän gluteenittomat tuotteemme eivät täysin sitä ole, sillä ne leivotaan samassa tilassa ei-gluteenittomien kanssa. Ja se lukee kyllä kaikkien nähtävillä kahvilassa!

Eipä mennyt kuin pari tuntia kahvilan avaamisesta kun tuli puhelu keittiölle että saiskos jotain makeaa lisää kun britaa on enää kaksi palaa jäljellä ja vadelmakakustakin hävisi puolet tosta noin vaan.

Vadelmakakku oli siis tällainen hyydykekakku, jonka minä vain koristelin:

Ja tämä koristelu on kakun leipojan toivoma. Hän siis itse tuli tänään myöhemmin töihin ettei kerennyt sitä koristella ennen kuin se kahvilaan noudettiin.


Kun saimme puhelun että tarvitsisi lisää makeaa myyntiin, oltiin tämän vadelmakakun leipojan kanssa kaksistaan keittiössä ja kuin ennustajina olimme molemmat oma-alotteisesti leiponeet. L oli leiponut kristallipullia (mmmm!) ja minä suklaa-vaniljapaloja, jotka eivät kyllä valitettavasti onnistuneet lainkaan haluamallani tavalla. Vaniljakreemi jonka piilotin kuorrutteen alle, alkoi käyttäytyä huonosti lämpimässä. Noh ne noudettiin kuitenkin kahvilaan ja sormet ristissä vain toivoimme että asiakkaat söivät ne nopeasti ennen kuin kreemi alkoi kurkata sieltä kuorrutteen alta.

Loppukevennykseksi kuva miltä tiskinurkkaus näytti, kun kukaan ei kerennyt tiskejä ruoanlaiton (tai leipomisen) lomassa käydä tiskaamassa:

Mutta meikäläinen tuli ja pelasti tilanteen heti kun sai kakut ja muut maailmalle! Tuollaisia tilanteita minulle tosin tulee harvoin eteen, koska tykkään vähän väliä käydä pesemässä jotain ettei kerkeä tuollaista tukosta syntymään, mutta välillä on niitä tilanteita ettei kukaan vaan ehdi. Ja sitten kun ehtii, siinä on toviksi puuhaa. Mutta minua se ei haittaa, päinvastoin! Minusta on kivaa lähteä purkamaan tuollaista solmua. Siinä näkee työnsä jäljen aika äkkiä ja se palkitsee. Koko homman kruunaa se kun pääset pesemään ja huuhtelemaan tuon koko paikan kun olet ensin sen tiskannut tyhjäksi kaikesta. Niin ja entistä miellyttävämpää lopputuloksen näkemisestä tekee se, että olet itse hoitanut sen puhtaankin pään. Siinä voi aina homman päätteeksi taputtaa itseään olalle!

Toiset on kesälomalla, toiset kesätöissä

Kyllä muuten työ maistuu hyvältä! Ja heinäkuu pyörähti käyntiin uusilla kuvioilla, kun yhtenä päivänä pääsin (vapaaehtoisesti itse ilmoittautuen) siistijän kaveriksi siivoilemaan ja järjestelemään majoitus- ym tiloja joita nuorisokeskuksen asiakkaat käyttävät. Minähän olen vajaan vuoden verran tehnyt siivoustyötä ajalla ennen lapsia, joten mitään uutta hommassa ei itsessään ollut ja oli ihan mahtia päästä verestämään niitäkin "taitoja"! Siivoaminen on kivaa.

Heinäkuun toiset uudet kuviot ovat ne, että löydyn useampana päivänä viikossa nyt makasiinikahvilan tiskin takaa!

Teen vuoroja kyllä edelleen keittiölläkin, mutta enemmän olen nyt kahvilalla. Ihan älyttömän kivaa vaihtelua! Kylläpä ihan vahingossa löysin itselleni melkoisen täydellisen työssäoppimispaikan silloin lopputalvesta/alkukeväästä, ei voi muuta sanoa.

Kahvilan yläkerrassa on tällä hetkellä Sonja Lehdon taidenäyttely ja itse kävin ne eilen katsomassa pikapikaa lävitse kun ei asiakkaita juuri sillä hetkellä ollut, ja kylläpä ne on kivoja! Ihanan värikkäitä. Näitä voi ostaa itselleen näyttelyn päätyttyä. Tai siis taulu(t) on mahdollista varata vaikka heti kun olet käynyt näyttelyn katsomassa, mutta lunastamaan ja kotiin viemään pystyt sen/ne vasta näyttelyn päätyttyä.

Ylemmässä kuvassa näkyvistä teoksista yksi on koko näyttelyn suosikkini, mutta en kerro sitä ettei kukaan mene ja osta sitä nenäni edestä ;) Tosin luulen että se jää minultakin lunastamatta, sillä onhan 380 e kuitenkin aika paljon rahaa vaikka taulu tosi tosi hieno onkin.

Eilen siis itseasiassa oli vasta ensimmäinen päiväni kahvilalla ja kyllähän minä heti heittäydyin hommaan sisään. Käytin kassaa (joka toimii samaan tyyliin kuin keittiöllä, mutta siinä on vähemmän nappeja! :D), annostelin kahvia, keitin kahvia, kävin kaatelemassa santsikuppia, tein jätskiannoksia, täytin, käynnistin ja tyhjensin tiskikonetta ja mitä kaikkea kahvilassa nyt tehdäänkään. Tänään minun pitäisi yksin laittaa pulju kiinni, saa nähdä muistanko kaiken. No enköhän. Tuo kahvilassa oleminen ja sen kiinni laittaminen on vähän kuin olisi keittiössä iltavuorossa ja tekisi siellä kaikki iltahommat ja kiinnilaittamiset, mutta vähän suppeammassa mittakaavassa. Ja toisaalta tehdään ihan samat jutut. Että luulen suoriutuvani siitä hyvin. No huomennahan sen sitten kuulee kun on joku asia unohtunut....

Vaihtelua keittiöhommaan on siinäkin, että asiakaskunta on aika erilaista. Siinä missä lounaalla kävi aina nuorisokeskuksessa majoittuvien lisäksi lähinnä yksinäisiä eläkeläisiä tai eläkeläispariskuntia tai työmiehiä, kahvilalla käy poliiseja (!!), ambulanssityyppejä, turisteja ja lapsiperheitä, näin parina esimerkkinä vaan.

Ja jos joku nyt ihmettelee miksi kirjoittelen kesätyöstäni tänne, niin suoritanpa tuossa joutessani yhden näytön työn lomassa, joten siksi pukkaa raporttia koko kesän ajan tänne.

Kohta pitääkin rientää työmaalle. Menen vähän etukäteen että kerkeän joltain toimiston heebolta pyytää itselleni fleecetakin kahvilalle, sillä tuollainen vanha kivinen viljamakasiini on melko viileä näin kylmänä kesäpäivänä vaikka siellä lämmitin onkin.