Minua ei silloin (onneksi, härregyd) nakitettu lähellekään sitä keittiön osaa missä illan annokset tehtiin, vaan hoidin yhden työntekijän (K) kanssa erillisen pikkujouluporukan murkinoista. Heille meni aluksi osalle juustolautasia, osalle leikkelelautasia. Juustolautasten ulkonäön sain ihan itse keksiä, leikkelelautasia teimme sarjatyönä K:n kanssa koska niissä oli sen verran enemmän komponentteja.
Pääruokana heille meni osalle ruiskuorrutettua kuhaa ja osalle poronvasapaistia (jotka olin aiemmin päivällä leikannut +-150 g paloihin) Kuha tuli suoraan kokin hyppysistä luukulta, mutta me K:n ja avuksemme rientäneen toisen luukkukokin J:n avustuksella kokosimme sarjatyönä poroannokset. Niistä en muuten kerennyt kuvaa ottamaan kun tarjoilija haki niitä sitä mukaa kun saimme valmiiksi, mutta yksi annos jäi ylimääräiseksi ja siitä tajusin lopulta napata kuvan:
Ei ole enää kauneimmillaan kun on jo tovin seisoskellut pöydällä.. Eikä kuvakaan ole paras mahdollinen :D
Tuona päivänä kerkesin puuhailla muutakin, sillä tämä meidän ruokatilaushässäkkä alkoi vasta klo 20. Suoritin onnetonta räpellystä salitiskinurkassa, jossa ei kyllä pinot huventuneet vaikka kuinka huhkin, nimittäin samaan aikaan oli muitakin pikkujouluporukoita vuokratuissa tiloissa ja sieltä sitten niiden tarjoilijat toivat kärritolkulla lisää tiskiä. Ai hyvänen aika sitä tiskin määrää! Vaikka tiskissä tykkään ollakin, niin oli ihan mukava kuulla V:n huikkaavan keittiössä yhtäkkiä: "minä lainaan vähän Juttaa!" ja sitten sain käskyn lähteä hänen peräänsä. Hänellä oli hoidettavanaan yksin yli sadan hengen porukan ruoat kaikkineen mutta häneltä olivat kädet loppumassa. Siispä hän nakitti minut viimeistelemään tuon kyseisen porukan jälkiruoat kun itse juoksi muiden ruokien kanssa. No sehän hoitui :)
Mitäs muuta puuhailin. No sitten kun oltiin saatu pääruoat menemään sinne pikkujouluporukalle, alettiin yhdessä viimeistelemään jälkkäreitä, jotka olivat mitkäs muutkaan kuin lakka creme bruleet. Kokonaan en kerennyt sitä hommaa kuitenkaan tehdä kun jo kello näytti kotiin lähtöä.
Mutta olihan se kiire ja paine aistittavissa luukkukokeista selvästi. Eikä selvästikään sellaiset tilanteet helpottaneet sitä, kun tarjoilijat eivät aina hakeneet ruokia silloin kun piti ja sitten kun ei olisi pitänyt tullakaan, niin tulivat kyselemään että mitä annoksia nämä tässä ovat. Huomasin myös, että silläkin on vaikutusta kenet mahdat saada siihen luukulle kanssasi kokkaamaan. Kirosanojakin saatoin kuulla toisen kokin suusta, syystä tai toisesta. Ainakin yksi harmituksen aihe oli vetareista kesken loppuvat komponentit.
Sunnuntaina oli todella hiljainen päivä. Oli sunnuntaibrunssi, josta kävinkin hakemassa päivän ruoan kun se hetki koitti:
Aika huvittavaa, että samaan keittiöön tulee joku vain aikkarilta. Ja pian huomaatkin että olette tavallaan tuttuja, vaikkette olekaan. Meidän miehet nimittäin on kavereita! Ja oli meillä muitakin kytköksiä. Tänään eri toten meillä juttu luisti ihan kunnolla ja vertailtiinkin aika paljon opinahjojamme. Hänhän tekee näytön tuosta annoshommasta niin että on vain 8 päivää työssäoppimassa. Meikäläisen korvaan kuulostaa aika käsittämättömän lyhyeltä ajalta ainakin jos haluaa näytöstään kolmosen.
Noh mutta se viikonlopusta. Huomenna menen taas aamuun, katsotaan josko saisin tehdä jotain annoksiakin luukulla välillä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti