Tämän viikon olen ollut joka päivä töissä 7 - 14. Aamusta painelen keittiöön ja aamiaishuoneeseen auttamaan aamupalavuorossa olevaa tai olevia. Meillä oli parikin aamua hotelli täynnä, niin kyllä meillä kolmestaankin oli aikamoinen kiirus siellä kun 200 asiakasta haluaa melkein kaikki samaan aikaan tulla aamupalalle.
Eli siis aamusta 7 - n. 9 blokkaan ja pyyhin aamiaisella pöytiä, tiskaan ja vien puhtaita astioita paikalleen. Erään kerran toimin tulkkinakin, kun aamupalavastaava ei osaa englantia ja sillä kielellä piti asiakkaan kanssa kommunikoida.
Mutta tuo tekstin otsikko tulee siitä, että olen näillä aamuisilla blokkausretkilläni kuullut ruotsia, viroa, saksaa, englantia, norjaa, venäjää ja espanjaakin. Englantia kuulin niin brittiläisten kuin kanadalaistenkin suusta.
Sitten kun kello alkaa olla jotakuinkin 9 tai kun ravintolan puoli alkaa olla lähes tyhjä aamupala-asiakkaista, tulen huiskimaan ja pyyhkimään kaikki pöydät (ja ajamaan vaivihkaa asiakkaat pihalle sieltä) ja katan sinne peruskatteet. Jos on tilauslounaita tavalla tai toisella (buffa tai lautasannokset) katan heidän pöytänsäkin. Kun asiakkaita alkaa valua, blokkaan pöytiä, käyn kyselemässä miten maistuu, vien annoksia, vien leipää.. jne. Tällä viikolla ekaa kertaa hiljaisena aamuna kuulkaas pääsin kiillottamaan aterimiakin! Muu väki oli perin hämmästynyt tästä että nyt vasta harjoittelija siihen hommaan "joutuu" kun sanoin että enpä ole sitä aikaisemmin siellä tehnytkään. En tietenkään saanut sitä hommaa tehdä keskeytyksettä, vaan kun keittiössä kilkahti kello valmiin annoksen merkiksi, pinkaisin viemään ne pöytiin.
Tällä viikolla oli yhtenä iltana 65 HENKEÄ päivällisellä siis yhdessä porukassa! Siihen vielä päälle muut ravintolan asiakkaat niin morjens. Ja hei, 65 hengelle lautasannokset. On siinä ollut kokeilla nostamista! Itsehän en tätä nähnyt, mutta katoin asiakkaille pöydät valmiiksi.
Olen myös kattanut 12 hengelle takkakabinettiin tuplakatteen jälkiruokalusikalla sekä -haarukalla.
Ja pääsin ekaa kertaa kattamaan ykkösritsaa!
Päivät siis ovat menneet aika samalla rytmillä samojen hommien parissa. Ja ensi viikollahan starttaa viimeinen viikko harjoittelua ja viimeinen viikko koulua :O
Ainiin, se ranskalaisten vierailu. Noh. Tovi ennen h-hetkeä sain tiedon, että tulossa onkin pelkkiä opettajia. Okei. Ja heidän kanssaan tulee joku aivan muu kuin kenen piti tulla. Okei.
Menin respaan hieman ennen heidän sovittua saapumisaikaansa ja noin 25 minuuttia myöhemmin he saapuivat. Samantien alkoivat minua tenttaamaan HOTELLISTA siinä respassa ja ohjasin heidät kolmossaunalle istumaan hetkeksi. Siellä koulumme edustaja ystävällisesti kertoi että viiden minuutin päästä hänen täytyy lähteä junalle, että esittele sinä vain paikkoja sitten ja kerro juttuja. Noniin. No hän siitä sitten hetken päästä lähti (sen jälkeen kun mielestäni oli kyllä vähän puutaheinää puhunut vieraille siitä miten emme muka valitse olemmeko tarjoilijoita vai kokkeja) heittäen minut susille ja vieraat alkoivat suurimmaksi osaksi taas tenttaamaan tietoa hotellista itsestään. Käskin kysyä hotellin johtajalta kunnes hän seuraamme liittyy, huuh. Lähdin kierrätämään heitä ensin kokouspuolelle, sitten kerkesimme iltabaariin asti kun ensin ravintolapäällikkö tuli esittäytymään ja pian hänen perästään hotellinjohtaja. HUH! He ottivat siitä eteenpäin vetovastuun ja johtaja kierrätti sviitit ja muut katsomassa ja kun he palasivat ravintolan puolelle niin lyöttäydyin taas seuraan. Kyselivät ravintolasta jonkin verran koska meillähän on ns. ranskalainen keittiö vaikkei kaikki ihan ranskalaista olekkaan. Mutta olivat tyytyväisiä, kun meillä perjantaisin saa tuoreita simpukoita ja ranskanperunoita ;) Eivät kuitenkaan jääneet syömään vaikka minun mielestäni kyllä olisi pitänyt!!
Että en nyt sitten tiedä menikö se hyvin vai huonosti. En oikein saanut tilaisuutta kertoa paljoa opiskeluistani koska he kyselivät vain lähinnä hotellista ja tuli hännän alla kiersivät hotellin ja lähtivät sitten kaupungille. Olin kuitenkin valmistaunut kertomaan miksi hain kouluun, miten meillä on sekä lähi- että etätunteja ja mitä se tarkoittaa perheelliselle ihmiselle ja että työssäoppimisissa näytetään lopuksi osaaminen niin että opettaja tulee myös arvioimaan. Mutta kyllä muistan puhuneeni työssäoppimisen pituudesta ainakin sekä siitä että olen aikuisopiskelija (koska he kysyivät kuinka vanha olen ;)) ja että olen kokki vaikka nyt teenkin muuta tuolla. Osan asioista heille kyllä kerkesi kertoa se koulun edustaja joka viideksi minuutiksi tuli kanssamme sinne saunalle, ettei minun tarvinut niitä enää kertoa uudestaan.
No mutta ehkä Xavier, Pierre ja Berthe saivat jotain irti vierailustaan. Ainakin puhuivat jostain yhteistyöstä hotellinjohtajan kanssa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti