sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Näyttö 6/6

Viikko pulkassa, jälleen.

Maanantaina emäntä olikin saanut itselleen flunssan ja työnjako meni keittiössä vähän uusiksi. Minulle nakitettiin riisit joka voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta kun erikseen on laitettava lähtevät ja omat riisit ja tiedettävä määrät riisille sekä vedelle niin olihan siinä tekemistä.


 Lähtevät ja omat


Nam nam!



Tiistaina oli yhden pakin ruoka, lohikiusaus! Tehtiin ne kollegan kanssa aikalailla sarjatyönä, koska niitä piti kuitenkin muutama tehdä.

Tadaa. Tuli muuten tosi hyvää ja saimme siitä kuullakin syöjiltä. Tässä juuri kollegani T ripottelee suolaa menemään!

Kun oli kiusausasia hoidettu, aloin tekemään seuraavan päivän välipalaa päiväkodeille ja ip-kerhoille joka oli mustikka-mustaherukkarahka.



Muistan jo astiat ulkoa hohohohooo!


Keskiviikkona oli vuorossa stroganoff. Ei mieliruokaani, mutta eihän sitä minulta kysytäkään ;) Maistoin sitä tottakai tehdessä kuten kuuluu mutta myös konsultoin kollegoitani asian tiimoilta koska minulla ei ole harmainta haisua miltä sen kuuluu maistua.


Vähän suolakurkkua valumassa

 Pikkuinen määrä kylmää vehnäjauhosuurustetta :D



Tadaa! Kerkesin juuri jakaa kaikki soosit pakkeihin kun tajusin vilkaista kelloa ja painelinkin suoraapäätä pukkariin ja bussiin. Pahoittelin vaan mennessäni että joku muu joutuu padan pesemään :D Bussi vei minut siis kouluun sinne viimeiselle englannin tunnille katsomaan kun kouluttaja napsaisi minulle "suoritettu" -merkinnän wilmaan.

Torstaina olikin muussia, pinaattilettuja ja raejuustoa. Ja puolukkasurvosta. Anteeksi nyt vain, mutta mikä ihmeen ateriakokonaisuus tuo on? Kahta hiilaria?! Ja kuka oikeasti syö muussia ja lettua yhdessä :DDD Olin ja olen edelleen aivan ymmälläni. Eipä minun kouluaikoinani missään koulussa ollut tuollaista, ei myöskään tuolla jossa olen yläasteeni käynyt.

Siinä kuulkaa oli lettu poikineen kun 65 kiloa lettuja mätin pakkeihin.

Tässä itseasiassa täyttelen jo omia pakkeja ja lähtevät ovat jo uunissa. Siinä on muuten melko hankala kypsennettävä! Voi mennä aivan löllöksi tai voi paistua korpuiksi.

Lettukestien jälkeen aloin jälleen tehdä seuraavan päivän välipalaa, joka oli vispattu marjapuuro. Se tehtiin tällä kertaa puolukoista.



Kas noin.

Kun lapset olivat saaneet syödäkseen, oli meidän vuoro. Itse välttelen myös parhaani mukaan isoja selviä määriä vehnää (en siksi että se on muotia, vaan terveydellisistä syistä) joten pinaattiletun tilalta söin gluteenittomien pinaatti-parsapihvejä jotka olivat hyviä. Jättäkää huomiotta tuo keitetty muna, joka on räjähdysmäisesti levähtänyt tarjottimelle.



Sittenpä aloin jo valmistella perjantaita. Varasin valmiiksi lähtevät pakit ja mittailin vähän valmiiksi sellaisia joita pystyi mittailla. Esim liemijauhe ja pippuri.




Perjantaina siis menussa seisoi juustoinen riistakeitto ja meikäläinen alkoi tuumasta toimeen jo ennen kuin kello löi seitsemän. Tuolla keittiössä muuten olen huomannut sen, että siellä ei tulla yhtään aikaisemmin ellei jonkun ruoan takia ole pakko. Mutta siis jos työaika alkaa seitsemältä ( niin kuin se kaikilla alkaa) niin ennen sitä keittiön ovesta ei tulla sisään. Itsehän monesti kuitenkin olen keittiössä jo monta minuuttia aiemmin ja minulla saattaa melkein olla jo pata lämpenemässä kun muut tulevat.

Mutta se liittyy myös siihen, että tuolla keittiössä ei ole kiire. Aikaa on aina riittävästi, ei ole tarvis nipistää siitä alusta ja aloittaa aiemmin. Siksi muut varmasti tulevat vasta sitten kun kello käskee.


Keitto poikineen. Tämä oli hitti (tosin tiedettiin se jo valmiiksi) sillä mikä tahansa ruokahan on hyvää jos siinä on koskenlaskijaa.

 Tässä on menossa jako omiin pakkeihin.


Tässä ekassa kuvassa puunaan pataa ja tuossa toisessa kuvassa hoidan ongelmaa nimeltä punahome. Tai joku muu möhnä minkä huomasin ottaessani vettä. Se siis oli tuolla kaivo-osassa vai mikä tuo nyt. Siis tuolla mihin tuo vesi menee hanasta. Ei siis ole vaikuttanut millään lailla veteen tai sen ottamiseen eikä ole ollut kosketuksissa mihinkään mutta minun silmääni oli ainakin tosi epämiellyttävän näköistä ja niimpä puunasin ne pois antibactilla.

Itseasiassa tuossa padan puunaamisen ja punahometorjunnan välissä putsasin jälleen nuo patojen lattiakaivot. Melkein otin siitä kuvan, mutta sitten ajattelin että ehkäpä minun nyt ei tarvitse laittaa kolmatta kuvaa samasta asiasta, vaan ehkä tämä kertominen riittää.

Siinä n. tunti ennen kotiinlähtöä aloin valmistella jo maanantaita. Meillä on kasvislasagnettea joten varattiin pakit valmiiksi ja mittailin niihin pastat valmiiksi sekä varasin kaiken muunkin kuivavarastotavaran. Lähteviin laitamme soijarouhetta, omiin härkistä.





Ja se viikko oli siinä. Ja niin tosiaan, tuota perjantain juustoisen riistakeiton tekemistähän seurasi kouluttaja, sillä oli meikäläisen näyttöpäivä.

En nyt halua liikaa tehdä itsestäni numeroa, mutta "täyden kympin tyttö"* nappasi takataskuunsa kuudennen K3:nsa. Tähän kohtaan hauiksennäyttöemoji.

Talvilomaan asti vielä painan hommia tuolla ja mitä tapahtuu sen jälkeen, jääköön vielä arvoitukseksi ;)



* Keittiön emännän luonnehdinta arviointikeskustelussa


Viikon työtunnit: 33
Viikon koulutunnit: 2

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti