Pääsiäistä

Noniin. Keittiössä on taas tullut oltua ja kivasti alkaa tulla rutiini siihen hommaan. Ja kaikki alkaa jäämään mieleen. Olen tehnyt pashaa (en muuten edes oikeasti tiennyt mitä se on, mutta nytpä tiedän ja taidan kotonakin joskus tehdä!), vaniljapikkukeksejä (joiden kanssa meinasi uskoa loppua tyhmän ajatusvirheen takia) sekä kahvikakun myyntiin kahvilaan. Enkö muka ole muuta tehnyt.... hmm. Noh tulen jatkamaan listaa jos muistan.

Kotona se viime viikkoinen kebab oli hieman liian pippurinen, vaikka automaattisesti laitoin vähemmän kuin ohjeessa. Noh seuraavalla kerralla tiedetään että vielä vähemmän on entistä enemmän!

Ritvan ravinteli on jälleen leiponut. Koulussa tehdyn kahvikakun innostamana ajattelin kotonakin kokeilla kuivakakun tekoa, sillä enpä ole sellaista aiemmin leiponut. Idea ja tekniikka ovat selviä hommia, mutta en vain ole koskaan ollut kuivakakun ystävä, joten olen kaikki muutkin pitänyt pimennossa siltä (:D). Mutta siis, kahvikakun innoittamana leipaisin mehevän kaakaokakun! Sellaiset ohjeet joissa ei vatkata sähkövatkaimella saavat minulta aina kymmenen pistettä sillä niitä voi hetken mielijohteesta alkaa leipoa päiväuni- tai jopa yöuniaikaan ilman että häiritsee pienien nukkujien unta. Tämän taikina oli juurikin nimenomaan sellainen pelkkä käsin sekoitettava sotku, johon ei muuten tullut kananmunaa.

Minulla onkin tuollainen aika hassun mallinen kuivakakkuvuoka, jonka olen joskus kaaaaauan sitten saanut jostain jonkun tuntemattoman mummelin kuolinpesän tavaroista.

Mitäs muuta. Noniin. Päästiin miehen kanssa eilen (sunnuntaina) käymään ulkona, kun lempibändimme esiintyi lähihuudeilla ja siksipä laitoin aamusella pöydän oikein viimisen päälle koreaksi koska yön yli meillä viipynyt lapsenvahtimme tottakai tuli kanssamme aamupalapöytään. Kuten kaikki meillä yöpyjät, just so you know...

Siellä baarikeikalla oli muuten yksi luokkatoverikin. Iloisesti hänelle huiskutin ja ainakin oletan hänen tunnistaneen minut vaikkei minulla ollut laseja päässä.......... Mutta siihen aamupalaan.

Tämä ei nyt millään suostunut tuota koko pöydästä otettua kuvaa laittamaan vaakatasoon, mutta olkoon. Aika perus meiningeillä mentiin, riisipuuroa ja keitettyjä munia. Marjakiisselistä halusin nyt poiketa ja pyöräytin omena-kanelikiisselin! Tuli muuten jättebra ja vielä ihan ilman ohjetta. Omenoita en tarkoituksella keittänyt ensin, vaan halusin että niissä on suutuntumaa syödessä. En oikein välitä löysäksi keitetyistä asioista. Kuten vaikka porkkanasta. Nimim. Keittojen-syönti-on-aina-vähän-vaikeaa-89

Ritvan ravintelin nuorimmilta asiakkailta on jo tovin verran kuulunut toivetta tortilloista ja ravintelin johto päättikin, että nyt juuri maanantaina on oikein oiva päivä niille! Kiva tuo huulirasva tuossa pöydällä muuten.

Itse täytin tortillani paprikahillolla (sillä mitä saa ABC:lla), kanalla, juustoraasteella (tarjolla oli emmental sekä cheddar), salaatilla, kurkulla ja ananaksella. Lasten tortillakupit taasen olivat aika luovia, mutta silti hyvin heidän makuaan kuvaavia. Nuorempi kun aina kohteliaasti kieltäytyy kanasta, hänen tortillakupistaan löytyi tänään majoneesia, ketsuppia, kurkkua, tomaattia ja ananasta. Vanhempikin normaalista poiketen kieltäytyi tänään kanasta (joka muuten ei ole pöydällä kuvassa, vaan pannulla hellalla) mutta sen sijaan huoli tortillakuppiinsa porkkanaraastetta, juustoraastetta ja raejuustoa. Söipä yhden kuoren ilman mitään täytettäkin :D

Siinäpä kaikki mainittava. Tällä viikolla listan mukaan näyttää Ritvan ravinteli tarjoavan ainakin perunamuusia, mikä onkin hyvä koska se on pienten asiakkaiden suosikkiruoka. Ja sen kanssa voi tarjota aivan mitä vaan ja se kelpaa. Mutta vielä nähtäväksi jää mitä siihen kylkeen tarjoillaankaan...